Tässä on paripäivää ollut hiljaiseloa tän taudin kanssa. Eilen olin rannalla ja oli tosi ihana ilma. Tänään menin rannalle alkoi sataa. Täällä on vähän hiostavaa. Välillä sataa ja välillä aurinko paistaa. En viitsinyt olla rannalla pienessä sateessa vaikka ei se olisi haitannut, tosin välillä tuli vettä vähän enemmänkin.

Eilen ranalla näin japanilaisen tytön jolla oli huikset maahan asti. Hänen piti ottaa ne syliinsä, etteivät olisi menneet hiekkaan. Luulisi tuommoisten hiusten jo painavankinkin jonkin verran.

Ekan kerran on tullut eteen se ettei jaksa oikein kun on niin paksu. Tässä on todella tehtävä jotain, muuten ei tuu mitään. Sitä on vanhuuttaan kömpelö ja sitten vielä paksuuttaan lisäksi. Täällä on edelleen ongelmana saada protskuja kun ei syö lihaa. Käy joka päivä minestrone- eli vihanneskeitolla ja yritän ainakin kerran päivässä saada jotain tofua tai vastaavaa.

Kyllä nää päivät kuluu vaikka ei tekis mitään.